Kuutamon loiste luo lemmityn ihmisen johtaa
ja onnekkaan ihmisen silmien kimmellys hohtaa
ja lehmusten katveessa ollaan turvassa
Suudelman toivossa vartalot toisiaan etsii
ja yhdessä rinnakkain riennetään kauaksi metsiin
ja tarvonnan lopulla vihdoin suudellaan
Raitis sää vaik piristää niin myös se nälättää
selkärepustaan hän ojentaa on syömistä niis eväitä siis
Onnensa huumassa tuo pariskunta nyt valvoo
ja kuutamo heijastaa onnea lammenkin kalvoon
ja luonto omansa kätkee suojaansa
Rakkauden jälkeen taas vatsakin osansa vaatii
Ja mies annokset reppunsa pohjalta raapii
ja makkaran nähdessään nainen huudahtaa
Aaaaaahhh !! |