Tiikereittensä ympäröimä hiihtomestaaja vartioi,
Viidakossamme reikä keskellä, ruista ranteissa apinan.
Kaatosateessa taivas varjona, pilvet peittona ystävän,
Viisi senttiä oikeaan, paratiisi on aina paikallaan.
kertosäe:
Miksen voisi lentää lailla lokin uuden ruotsinlaivan peräaallokkoon,
Etsiskellä jämiä?
Miksen nuku talviunta, enkö voisi käpertyä karhun kainaloon,
Turkki vasten ihoa?
Raaka pohjoinen tuulahdus, tyttö puhkeaa riemun kyyneliin,
Lämmin sammal kuin tuulen selkä, aika hukkuu maan ihmeisiin
kertosäe
Mahdottomuus, oi pyhä mahdottomuus,
Mahdottomuus on sula mahdottomuus.
Mahdottomuus, oi pyhä mahdottomuus,
Mahdottomuus on sula mahdottomuus.
kertosäe
kertosäe |